Siuntiolaiskirjailija Aleksis Kivi

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi asui ja työskenteli Siuntiossa vuodet 1858-1871. Usein hänet mielletään nurmijärveläiseksi. Kuitenkin Kivi eli Nurmijärvellä vain lapsuutensa ajan.

Kirjailija asui Siuntiossa mesenaattinsa, neiti Charlotta Lönnqvistin luona vuodet 1863-71. Pitoemäntänä työskennellyt Lönnqvist tarjosi kirjailijanerolle työrauhan, suojan ja ravinnon. Lönnqvist asui Fanjunkarsin sotilastorppaa, joka oli hänen sotilasisänsä perintöä. Fanjunkars sijaitsi Sjundbyn kartanon mailla. 

Kirjailija metsästi ja kalasti työnsä vastapainoksi ystäviensä kanssa. Heistä on mainittava läheisestä Bollstadista kotoisin ollut Johan Manelius. Kivi ei ollut heiveröinen lukutoukka vaan taitava metsämies.

Fanjunkarsissa Kivi teki pääosan elämäntyöstään. Kivi kirjoitti Lönnqvistin talossa muun muassa romaaninsa Seitsemän veljestä sekä näytelmät Nummisuutarit, Kihlaus ja Lea.

Aleksis Kiven merkitys suomalaiselle kirjallisuudelle on ratkaisevan tärkeä. 

On aika nostaa Kivi takaisin hänelle kuuluvaan korkeaan arvoon.

Mihin suuntaan menet Euroopan unioni?

 Koronakriisi alkaa vähitellen olla ohi. Mitä nyt nostetaan keskiöön?

Vahvin ehdokas kuumimmaksi puheenaiheeksi on ilmastokriisi. Euroopan unionin tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 55 prosenttia vuioden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä tulee meille kaikille erittäin kalliiksi. 

Helsingin Sanomat haastatteli St1 Nordicin toimitusjohtaja Henrikki Talvitietä (HS 24.9.).

 ”Päästöoikeuksien korkeiden hintojen takia öljyn jalostaminen on ollut ajoittain Euroopassa täysin kannattamatonta. Jalostamoja on Euroopassa suljettu. Maailmassa jalostuskapasiteetti ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaan uusia jalostamoja on rakennettu muualle”, Talvitie sanoo.

Siis, päästöt siirtyvät Euroopan unionin ulkopuolelle samalla kun maksamme päästöjen vähentämisestä alati korkeampia hintoja. 

Päästöoikeuksien hinnat näyttävät olevan nousussa raketin lailla. 

Tätä kirjoittaessani on Saksan vaalitulos vielä avoin. Samoin on tulevaisuutemme. Riittääkö meillä vastaisuudessakin resursseja ruokaan, lämmitykseen ja heikoimmista huolehtimiseen. 

Lopuksi vielä toinen lainaus samasta Henrikki Talvitien haastattelusta: 

”Haluaisin olla ja olenkin osin optimistinen, mutta valitettavasti tosiasiat näyttävät siltä, että optimismia on kaikilta osin vaikea perustella, Talvitie sanoo.

Hän uskoo, että Eurooppa on ajautumassa suuriin ongelmiin, kun ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvää sääntelyä viedään eteenpäin paljon nopeammin kuin mihin olemassa oleva teknologia on valmis.

Talvitien mukaan se voi pahimmillaan johtaa epäterveeseen kilpailuun esimerkiksi biopolttoaineista ja energian hintojen hallitsemattomaan nousuun.

Jo nyt näkyy myös se, että tiukka sääntely on ainakin osin siirtänyt päästöjä Euroopan ulkopuolelle. Jos näin käy, ilmasto ei hyödy mitään."

 

 

Mikään ei muuttunut

Taksilain "korjaussarjan" viimeinenkin osa tuli voimaan reilut kaksi viikkoa sitten. 

Perinteisen taksin kannalta tämä tarkoitti sitä, että auton takasivuikkunan hintatarra piti vaihtaa uuteen. Uudessa tarrassa on entisten tietojen lisänä hintavertailun helpottamiseksi esimerkkimatkan (10 kilometriä, 15 minuuttia) hinta.

Muuten ei mikään ole muuttunut. Uudenlaiset yrittäjät ja niin kutsutut tax free -taksit jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Miksi noin? Syynä on se, että ei ole olemassa tahoa, joka voisi kontrolloida niiden toimintaa. 

Liikenne- ja viestintäministeriö sanoi, että poliisi hoitaa valvonnan. Tosiasiassa poliisi valvoo sen minkä ehtii. Poliisilla ei ole mitään ylimääräistä resurssia kaikkien autojen kyttäämiseen ja epäasiallisten toimijoiden poistamiseen tai niiden sanktioimiseen. 

Perinteisillä taksiyhtiöillä ja välityskeskuksilla (kuten Taksi Helsinki tai Lähitaksi) on vahvat itsesääntelyn käytännöt palautejärjestelmineen ja palkattuine taksitarkastajineen. Se on ollut ja on edelleen toimiva keino valvoa toiminnan laatua. Tarvittaessa jaetaan sanktioita virheistä ja väärinkäytöksistä.

Tässä on kuva eiliseltä iltapäivältä 17.9. Asema-aukion taksiasemalta. Kaikki on kuten ennenkin.

Lauttasaaren meriluonto uhattuna

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Koivusaarta koskevat asemakaavan muutokset kokouksessaan 8.92021.

Kaavan perusteella Koivusaari kasvatetaan ruoppauksin ja meritäytöin lähes kolminkertaiseksi nykyisestä koostaan. Pelkät merityöt kestävät kaupungin arvion mukaan kuusi vuotta. Niiden jälkeen rakennetaan katuja ja kunnallistekniikkaa. Vasta sitten alkavat talonrakennustyöt. Tekosaarelle on tarkoitus rakentaa asunnot 5 000 asukkaalle. Koivusaaren arvioidaan olevan valmis 2030-luvun aikana.

 

Koivusaaren suunnitelman pohjana on arkkitehtuuritoimisto Sopanen-Svärd Oy:n ehdotus, joka voitti alueesta järjestetyn yleisen suunnittelukilpailun.

Lauttasaari-lehti kysyi tämän vuoden elokuussa Suomen  ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Seppo Knuuttilalta kuinka Helsinki hänen mielestään onnistuu ekologisesti kestävän asuinympäristön luomisessa Koivusaaren tapauksessa. 

”Ei kummoisestikaan. Koivusaaren rakentamisen aikana merivesi samentuu ja veden laatu heikkenee kaikkialla saaren ympäristössä. Erityinen ja suuri menetys on Pohjoisen Koivusaaren ympäristön matala vesialue, jossa on rikas kalakanta ja runsas linnusto. Menetämme monien kalalajien, kuten kuhan ja hauen kutu- ja kasvualueet, sekä erittäin uhanalaisten tukkasotkien ruokailualueet, ja silmälläpidettävän silkkiuikun pesimäalueen. Alueen monimuotoisuuden menettäminen harmittaa minua henkilökohtaisesti.”

Näyttää siltä, että "maailman toimivimpana kaupunkina" esiintyvä Helsinki lyö tässäkin suunnitelmassa yli. Lauttasaaren luonto ja asukkaiden viihtyvyys kärsivät.

 

Lähteet:
https://www.lauttasaari.fi/lauttasaarelaisten-pelko-kavi-toteen-kaupunginvaltuusto-hyvaksyi-koivusaaren-suunnitelmat/
https://www.lauttasaari.fi/erikoistutkija-koivusaaren-taytoista-menetamme-kalojen-lisaantymisalueet-ja-vesilintujen-ruokailualueet/
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/koivusaari/rakentaminen#koivusaaren-keskustaan-ikea